top of page
Sök

Haastattelussa Dr. Eino Solje, Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtaja






🩺Tutustu tohtori Eino Soljeen, Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtajaan ja neurologian erikoislääkäriin. Aivotutkimusyksikkö oli yksi FINGER-tutkimuksen tärkeimmistä keskuksista, ja tohtori Soljella on tiivistä yhteistyötä tohtori Miia Kivipellon kanssa Fingers Brain Health Institute -instituutista ja hänen tiiminsä kanssa. Hän on myös dosentti ja on tehnyt vaikuttavan uran, muun muassa tutkimusjohtajana, lääkärinä Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokeskuksessa ja vierailevana tutkijana Università di Brescia'ssa Italiassa🌍.


Hei ja kiitos, kun jaoit tarinasi kanssamme! Kertoisitko itsestäsi?

Olen Eino Solje, neurologi, tutkija ja Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtaja. Erityisenä mielenkiinnon kohteenani on työikäisten muistisairaudet. Sen ohella, että tutkin näitä sairauksia, työskentelen myös kliinisessä työssä, jossa diagnosoin ja suunnittelen potilaiden hoitoa ja kuntoutusta yhteistyössä potilaiden, heidän perheidensä ja moniammatillisen tiimin kanssa.

QSNA on keskittynyt vanhusten ja muistisairaiden hoitoon. Kertoisitko miten

työskentelet näiden haasteiden kanssa?

Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikössä teemme muistisairauksien lääketutkimuksia kaikenikäisille muistisairauksiin sairastuneille. Lisäksi työskentelen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, jossa vastuualueenani on muistipoliklinikka. Kolmas yhteyteni muistisairauksiin liittyy johtamaani tutkimusryhmään. Tutkimme erityisesti työikäisten muistisairauksia, niihin liittyviä mielikuvia, diagnostiikkaa, uusia hoitoja ja eettisiä kysymyksiä. Tutkimusyhteisömme on tiiviisti verkostoitunut kansainvälisesti ja myös suomalaisten huipputoimijoiden kesken.




QSNA keskittyy sairaanhoitaja- ja lähihoitajakykyihin. Työskenteletkö heidän

kanssaan ja kuinka työskentely tapahtuu?

Aivotutkimusyksikössä työskentelee tutkimushoitajia, jotka koordinoivat tutkimuksia ja ovat tärkein kontakti tutkimukseen osallistuvalle henkilölle. Tutkimushoitajat ovat pitkälle erikoistuneita huippuammattilaisia, joilla on valtava tietovaranto erilaisista muistisairaustesteistä ja tutkimustyöstä sekä yleisesti näistä sairauksista. Tutkimushoitajan työ on varsin itsenäistä ja työssä pitää hallita sairaanhoitajan ammattitaidon ohella erilaisia tutkimustyön koordinointiin liittyviä tehtäviä. Toisaalta monelle tutkimushoitajalle on käynyt niin, että perehtyminen tutkimustyöhön on johtanut lopulta väitöskirjaprojektiin, mikä on entisestään syventänyt ymmärrystä näistä sairauksista. Ilman tutkimushoitajien panosta alamme ei kehittyisi eteenpäin.

Pohjoismailla on yleisesti hyvä maine sosiaali- ja terveysalalla. Näin alalla

työskentelevänä, mitä sanoisit puuttuvan systeemeistämme?

Muistisairauksien ala on mainettaan parempi. Työ muistisairauksien parissa on kiehtovaa ja ala on nopeasti kehittyvä. Suurimpana hidasteena kehittymiselle saattaa olla näihin sairauksiin liittyvä stigma, joka voi myös vähentää halua päätyä tälle alalle. Monen mielikuvat alasta saattavat perustua kymmenien vuosien takaisiin kokemuksiin, jotka eivät enää vastaa modernia muistisairauksien hoitoa. Julkisessa keskustelussakin pitäisi puhua käsiparien ja ”laitosten” sijaan yksilöistä, jotka näihin sairauksiin sairastuvat ja sairauksiin liittyvistä ilmiöistä. Toivoisin, että yhä useampi vaikutusvaltainen julkisuuden henkilö ottaisi esimerkkiä hänen majesteettinsa Silvian tavasta luoda myönteistä kehitystä alan arvostukseen sekä alan tutkimukseen. Mielikuvilla on valtava vaikutus.




1 Comment


Tämä on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä aihekokonaisuus. Ruohonjuuritason työtä suorittavien sairaanhoitajien ja lähihoitajien sekä erilaisia avustavia tukitoimintoja tekevien työn arvostuksen nostaminen ei onnistu hetkessä. Toivottavasti jossain vaiheessa hierarkkisista valta-asetelmista päästään sellaiseen tiimityöhön, jossa tieto kulkee molempiin suuntiin ja kaikkien on hyvä olla. Myös ulkopuolista hoivaa tarvitsevien kanssa ihmisten. Aiheen isosta kuvasta esimerkiksi Suomi 2017 verkoston blogissa:


Eduskuntavaalit 2023 – Vanhustenhoito Suomessa 2

- Julkaistu: 3 tammikuun, 2023 | Kirjoittanut: Suomi 2017 verkosto


”Aiheen isosta kuvasta kirjoitimme ”Eduskuntavaalit 2023 – Vanhustenhoito Suomessa 1” artikkelissamme. Toivotaan, että nuo useat ja pitkään päättäjien tiedossa olleet ongelmat saadaan ratkaistua. Ja suomalainen vanhustenhoito virkistäytyy nuorempien sukupolvien ohjauksessa, muun muassa Japaniin kelpaavaksi vientituotteeksi uudestaan. Viimeistään 2030-luvulla.


Tässä artikkelissamme nostamme esiin kaksi Ylen Areenalta löytyvää helmeä, jotka valottavat hyvi…


Like
bottom of page